Siirtolapuutarha on ilon ja energian lähde

Lähes vuosi on vierähtänyt siitä, kun viimeksi kirjoitin tätä blogia. Haluankin kiittää pitkämielisyydestä uusia sekä vanhoja lukijoitani. 

Isäni kuoli viime vuoden maaliskuussa ja tämä on on syy sille, että en ole blogiani kirjoittanut.

Isäni kuoleman jälkeen kävin jonkin verran siirtolappuutarhassamme. Laitoin joitakin kuvia Instagramiin sekä Facebookkiin. Elämä jatkui, mutta voimat eivät riittäneet puutarhaan liittyviin asioihin tai tämän blogin kirjoittamiselle. Monesti teki kuitenkin mieli kirjoittaa, mutta ajatukset eivät olleet puutarhassa. Hoidin työni, perheeni, itseni ja kuoleman byrokratian.

Tämän jälkeen tuli pitkä talvi, joka tosin ei tunnu vieläkään päättyvän. Keräsin kuitenkin ajatukset puutarhan sekä blogin osalta ja tässä sitä taas ollaan. Kiitos sinulle, joka luet tätä ja olet mukana matkassa. Toivotaan, että tulee lämmin puutarhakesä! 

Siirtolapuutarhamökki sisältä

Monta kukkaa on kukkinut siitä, kun viimeksi otin kuva meidän mökistä sisältä. Moni on niitä tässä toivonut ja syy miksi en ole ehtinyt juuri mökkiä sisältä tänä keväänä kuvailemaan on ollut se, että se on ollut aika varastokunnossa. Ei vain vähän sekaisin, vaan niinkuin oikeasti sekaisin! Olemme tehneet ulkona töitä päivät pitkät maaliskuusta kesäkuuhun, lähinnä viikonloppuisin ja vedetkin tulivat vasta vappuna. Mökkiä ei ole miellyttävä siivota jos ei ole tarpeaksi lämmin ja itse koen, että siirtolapuutarhamökin siivoaminen on zen-toimenpide, jossa miehen ja lapsen on hyvä olla pois alta. Tänä viikonloppuna minulla oli rauhassa siivoamiseen mahdollisuus ja ehdin hiukan kuvatakin, koska ihana lapseni ei vaatinut huomiotani tai ihana mieheni ei ravannut sisällä etsien mutteria, poraa, vasaraa tai saanut haavaa sormeensa. Tässä otteita siitä, miltä meidän mökillä näyttää.

Mökin sohvapöytä on 1800-luvun talonpoikaishuonekalu mieheni kotitilalta. Anoppi on pöydän jalat katkaissut ja hioimme sen lohjenneita maaleja. Tuollainen ihanuus siitä sitten tuli. Sohva on mökin vanhojen asukkaiden. Saimme sen kaupan mukana. Koska se oli loistava sohva, mutta hiukan väärän värinen, niin ostin siihen Ellokselta päällisen alennuksesta ja tuollainen siitä sitten tuli. Myös kaunis kattolamppu on entisten omistajien aarteita, jotka saatin mökin kaupan mukana. Matto on lapsemme vanha lastenhuoneen matto. Liilalamppu, jossa lasinen runko on Ikeasta. 

Tämä ihana emalikuppi oli kirpputorilöytö Arabianrannan Kierrätyskeskuksesta. Hinta 0,50 euroa! Siihen oman maan lähes kuihtuvat kukat ja taian omainen kuva on valmis. 

Korihatut on puutarhurin vakiovaruste. Osa on vanhoja, jo entisten omistajien somisteita ja osa mökille haalittuja. Pyöreä peili on pari kesää sitten Pentik -kaupasta hankittu ihanuus.

Kolme ihanaa kukkataulua on tuliaisia meidän Pariisin matkaltamme. Puutarhuri Pariisissa -bloggauksen voit lukea täältä. Kello on yllärilöytö Ikeasta parilla eurolla, kuten myös raamit kuviin. 

Tämä ihana arkku on työystävältäni hankittu perintöarkku. Laittoi sähköpostia toimistolle yhtenä päivänä, että perintöarkku myytävänä. No se oli kuin meille tehty. Kysyin, että mitä olette siinä säilyttäneet. Olivat säilyttäneet levyjä. No niitähän mekin, koska meidän mökillä on levyjä monta sataa kappaletta. Kesä menee aina niitä kuunnellessa. 

Mitä mieltä olet meidän mökistä? 

Siirtolapuutarhaelämää: neljäs kausi siirtolapuutarhalla & synttärikilpailu!

Meillä on nyt takana kolme kokonaista kautta siirtolapuutarhamökillämme. Neljäs kausi on hyvässä vauhdissa joten ajattelin, että tätä pitää juhlistaa! Tässä bloggauksessa kerron suurimmista muutoksista vuosien aikana mökissä sisällä sekä puutarhassa. Synttäreiden kunniaksi kirjoituksen lopussa on myös kilpailu, jossa palkinnoksi 50 euron lahjakortti taloon.com -verkkokauppaan! 

Tämä uusi mökkielämä, jota myös työmaaksi kutsutaan, alkoi kun kävimme katsomassa siirtolapuutarhamökkiä ensimmäisen kerran 24.4.2012. Alla oleva kuva näyttää, miltä mökki ja piha tuolloin näyttivät. 

Vuoden 2012 keväällä mökki remontoisiin ison huoneen lattiasta kattoon. Puupaneelit saivat valkoisen sävyn ja parven puulattia sekä puuportaat maalattiin valkoiseksi. Vanhoja tapetetteja revittiin pois kolme kerrosta ja laitoimme uudet tilalle. Sininen puolipaneli sai valkoisen värin. Lisäksi keittiönurkkaus siirrettiin verannalle. Vanhan keittiönurkkauksen tilalle laitettiin samaa vanhaa laminaattia sekä puolipanelia jatkettiin. Alkuperäisen kirjoituksen remontista voit lukea täältä. Tuolloin kuitenkin jätimme verannan pinnat remontoimatta, koska ne olivat mielestämme tarpeeksi hyvässä kunnossa tuolloin ja meiltä loppuivat voimat kesken ison tilan remontin jälkeen. Siirsimme vanhan jääkaapin ja hellan verannalle. Niiden viereen ostimme kettiön vetolaatikoston. Päätimme, että remontoimme verannan pinnat myöhemmin. Synttärikilpailu liittyy juuri tähän verannan remontointiin. Alla kuvia verannan muutoksesta. Ensimmäisenä valmis keittiö ja sen alla veranta alkuperäisessä kunnossa.

Vuoden 2013 keväällä meidän piti keskittyä moneen muuhun asiaan juuri puutarhassa. Maaliskussa leikkasimme pensasaidan matalaksi ja kuljetimme oksat kottikärryllinen kerrallaan haketuspaikalla kilometrin päähän. Kun vedet avattiin vappuna, niin vesiputket sanoi poks. Ne olivat talven jäätymisen takia menneet rikki. Kevään remonttisuunnitelmat siirtyivät ulkotiskipöydän ja putkien korjauksien takia. Putkien jäätymiset ja putkirikot ovat hyvin yleistä siirtolapuutarhoissa keväällä, kun vedet avataan. Siksi vesien sulkemiseen ja avaamiseen on siirtolapuutarhoissa oma käytäntönsä. Mies ja serkkuni saivat kuitenkin parissa viikonlopussa korjattua putket kätevästi. 

Ehdimme kuitenkin rakentamaan grillipaikan viereen ruokailualueen. Se valmistui juuri juhannukseksi. Heinäkuussa uudistimme kasvimaan ja laitoimme sinne kasvatuslaatikot. 

Vuoden 2014 ahkerointi oli verannan ulkolautojen uusiminen sekä omenapuiden vesioksien leikkaaminen. Kesäloman alussa teimme viikon mittaisen ulkomaan matkan Madeiran puutarhoihin, koska mies vietti vuosia. Loppukesä 2014 vietettiinkin varjossa intiaanikesän johdosta. Varjossa oli heinäkuussa n. 30+ astetta. Muistatko? 

Tänä keväänä 2015 olemme uudistaneet jo kompostille menevän tien ja yllätyksenä myös sivuaita oli kaatumaisillaan vadelmien päälle märän talven jälkeen. Lisäksi siirsimme viime viikonloppuna 6 tunnin ajan pelkkiä hortensioita paikasta toiseen. 

Mitä sitten suunnitelmissa loppukesälle tai vuoden 2016 keväälle? Tarkoituksena on uudistaa verannan seinäpinnat. Projektina tuo ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Ensin pitää valita uudet tapetit. Tämän jälkeen lähteä toimintaan, johon kuuluu myös yläkaton purkaminen. Kyseessä kun on vanha talo, niin operaatio on astetta isompi purkuoperaatio. 

Kilpailu synttäreiden kunniaksi!

Lähdetään kuitenkin suunnittelmaan uutta. Siinä sinä saat olla mukana auttamassa, sillä itse en pysty ehkä valita kaikesta paljoudesta! Etsin mökin verannan pintoihin ideoita ja Taloon.com -verkkokaupasta löytyi laaja valikoima tapetteja. Ensin olin kiinnostunut lähes kaikista tapeteista, mutta päädyin kuitenkin klassikkoon. Marimekkoa sen olla pitää ja taloon.com -verkkokaupan Marimekko -tapetit ovat aivan ihania. Joten kilpailu menee seuraavasti: käy katsomassa mikä Marimekko -tapetti sopisi meidän mökin verannalle parhaiten. Pieni vinkki, Marimekko kaivo -tapetti ei välttämättä ison kuvionsa puolesta pääse oikeuksiin meidän keittiön seinässä, vaikka kaunis klassikko olisikin. Tapetti verannalla on se elementti joka luo värillään ja fiilikseellään koko keittiön ilmeen. Se on myös ensimmäinen asia, jonka mökkiin sisään tuleva henkilö näkee. Joten tämä tapetin valinta mökille on erikoisen tärkeä juttu. Kerro ehdotuksesi alla olevaan kommenttikenttään ja kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan 31.5.2015 lahjakortti taloon.com -verkkokauppaan. Toivon paljon ihania ehdotuksia!

Kutsun kilpailuun mukaan osallistumaan blogit, jotka ovat antaneet omaan mökkeilyyn erityistä inspiraatiota vuosien varrella: Oravanpesä, Villa Namu ja tietenkin Sivumaku ja hänen ihana vaimonsa Kipparin morsian - kiitos teille!

Patjarikko ja muut toukokuun alun kasvit puutarhassa

Toukokuun alussa puutarhassa alkaa tapahtua. Vaikka tänä vuonna kevät on mielestäni hiukan viileä, niin silti aurinkoa ja sadetta on riittänyt juuri oikeassa suhteessa. Kävimme eilen perjantaina pikaisesti mökillä töiden jälkeen ja kevään kukista patjarikko kukkii jo kauniisti. Tulppaanit tuntuu olevan meidän pihassa hiukan myöhässä tänä vuonna. 

Vajaa kaksi viikkoa sitten kävin mökillä levittämässä puutarhaan erikoismultaa, jotta puutarhan kevät lähtisi kivasti käyntiin. Ainakin raparperit ovat tykänneet kovasti, sillä ne olivat kasvaneet vajaassa kahdessa viikossa n. 30-40 cm. 

Yllä olevasta raparperikuvasta, tuli yksi kaikkien aikojen suosikkikuvistani puutarhassa. Tykkään kuvata kasveja eri kulmista. Tässä nostin raparperin lehteä ja laitoin pelkän kameran raparperipensaaseen melkein maan tasolle, näkemättä itse mihin tähtäsin. Alla olevaa raparperikuvaa voi verrata vajaan kahden viikon takaiseen raparperikuvaan, ennen kuin levitin puutarhaan erikoismultaan. Huikea ero - eikö?!

Myös lipstikka oli lähtenyt hurjaan kiriin. Yleensä lipstikka kasvaa ennen raparperia, joten katsotaan millainen lipstikkasato tänä vuonna saadaan. Lue myös viimevuoden yrttihaaste lipstikasta. Jotain uuttakin tuli puutarhaan hankittua aikaisemmin keväällä Indiskasta: lintujen ja hyönteisten juoma-allas. Eikö olekin kaunis?  Eilen tyttö sai valita sille paikan puutarhasta. 

Toivotamme oikein ihanaa äitienpäivää kaikille äideille ja äitihahmoille. Olkoon päivänne aurinkoinen! 

Puutarhan kevät

Siirtolapuutarhan kevät näyttää aina yhtä ankealta talven jälkeen. Mökkiä ei voi vielä siivota, koska vesi meidän puutarhassa avataan vasta toukokuun alussa. Yleensä meidän siirtolapuutarhassa vedet avataan vapuksi tai heti, kun yöpakkaset ovat menneet ohi. Toisaalta tämä jättää hyvin aikaa keskittyä puutarhan kevätpuuhiin. Meillä puutarhakausi alkoi omenapuiden vesioksien ja vadelmien leikkauksella jo maaliskuussa. Vanhat puumme leikattiin osaksi ja osaksi oksat taivutettiin. Lue juttu omenapuun oksien leikkauksesta ja taivutuksesta täältä. Alla kuvassa kaksi vanhinta omenapuuta. Oikeanpuoleista käsittelimme mahdollisimman hellästi ja leikkasimme yksi kolmasosaa vesioksista. Loput ehkä syksyllä.

Sitten kun ilmat lämpenivät, niin siivosimme kukkapenkit kuihtuneista oksista. Minulla ei ole puuvartisia pioneita, joten leikkaan pionien kuihtuneet varret keväisin. Toiset taas syksyllä. Jokainen tapansa mukaan. Tämän jälkeen kaikki oksat viedään n. 1 kilometrin päähän haketuspaikalle kottikärryillä. Siihen jo menee muutama päivä. Toissa viikonloppuna (24.-25.4) pääsin laittamaan puutarhan kevätlannoiteita vihdoin maahan. Viime kesänä en juuri ravinnut puutarhaa muulla kuin perinteisellä kevätkalkilla. Kuten alta kuvasta näkyy, niin kasvimaa oli kyllä sen näköinenkin! 

Sain Kekkilältä parit pussit erikoismultaa kevätpuutarhan hoitoon. En pyytänyt tuotteita Kekkilältä, minulle ei tästä kirjoituksesta makseta pennin jeniä, eikä Kekkilä pyytänyt minua edes kirjoittamaan. Ajattelin, että testataan multia sitten. Ensimmäinen mun ihan oma vinkki on se, että multa kannattaa levittää kuivalla säällä! Sain hirveän sotkun aikaiseksi, kun blondina revin pusseja auki tihkusateessa. Olin tietenkin yltä päällä mullassa. En ole mikään multa-expertti, mutta tuo erikoismulta vaikutti kevyeltä levittää verrattuna johonkin mustaan puutarhamultaan, jota olen pari kesää sitten ruohoa paikatessani nurmikolle heitellyt. Levitin pari pussia tätä erikoismultaa mm. tuohon kasvimaalle ja kevyesti kukkapenkkeihin, vaikka pienet pionin alut sieltä jo pilkistelivätkin. En uskaltanut laittaa pioneiden päälle kovin paljoa multaa. Ne kun ei tykkää, että juurien päälle tulee paksusti maata. 

Hävettää laittaa tällaisia ankeita kuvia tästä rupusesta kasvimaasta. No toivotaan, että tämä Kekkilän Erikoismulta kevätpuutarhanhoitoon tekee taikoja ja kesällä kukat kukoistaa sekä rikkaruohot ei rehota. Sellanenkin lupaus tässä special -mullassa oli! Odotamme innolla rikkaruohotonta kasvimaata siis.

Pari pussia jäi odottamaan ja laitan kasvatuslavoille hiukan tätä ihmemultaa myös - kunhan esikasvatetut yrtit ja muut vihannekset vahvistuvat sisätiloissa. 

Kiitos Kekkilä ja raportoimme toivottavasti rikkaruohottomasta puutarhasta kesän edetessä! 

Liljojen esikasvatusta ja kevätsipulikasveja

Puutarhassani on paljon valloittavia pioneita ja ne ovatkin suosikkejani. Pionit kukkivat kuitenkin suhteellisen aikaisin - siinä juhannuksen tienoilla. Alla kuva viime kesän juhannuskimpusta. Kimpussa muutama lilja, jotka olivat kukkineet aikaisin. Taustalla näkyy pioneja, jotka ovat jo lakastumaan päin. Kimpussa viimeiset kukkivat pionit. Kuva tosiaan viime kesän juhannuskimpusta. 

Muutenkin puutarhamme kasvillisuus kukkii enemmän kesäkuun puolella. Vaikka vietämme paljon aikaa mökillä jo kesäkuussa, niin yleensä heinäkuussa on lämpimämpää ja ulkona tulee viihdyttyä enemmän. Pionien jälkeen puutarhassamme kukkii liljat juhannuksena ja heinäkuun alussa. Meidän liljat ovat kuulemma harvinaista punaista väriä. 

Lisäksiksi puutarhassamme on vaalean oransseja liljoja. Nekin ihan kauniita. Nämä oranssit liljat ovat juuri puhkeamassa kukkaan juhannuksena. 

 Itse pidän kuitenkin enemmän valkoisista tai vaaleanpunaisista liljoista. Maaliskuun lopulla oli muutama lämpimämpi päivä, joten oli hyvä keli laittaa ulkona puutarhapöydällä hiukan liljoja sekä muita kevään sipulikasveja maahan kasvamaan.  Laitoin valkoisia sekä vaaleanpunaisia liljoa esikasvamaan sisälle. Kevään sipulikasveista istutin ulos valkoisia tuoksuvia miekkailijoita. Katsotaan miten lähtevät kasvamaan.

UNELMAN SUUNNITTELUA

Mökki on nyt meidän. Käsiraha maksettu ja unelman
suunnittelu voi alkaa!
 

Ensimmäiseksi mökille pitää tietenkin keksiä nimi sekä logo suunnitella.

Oma identiteetti ennen kaikkea! Annoimme ystävillemme 
haasteen keksiä mökille sopiva nimi. Villa xxxx?

Ilalla ennen nukkumaan menoa, valojen sammuttua olemme
ideoineet nimiä. Välillä jo johonkin melkein päätyneenä,
mutta ei kuitenkaan. Jätämme nimen hautumaan.


Toistaiseksi hyvää nimeä ei ole tullut eteen, joten yritämme
perheenä päästä tyyliseikoista yhteiseen ymmärrykseen. 

Onneksi olen säästänyt vanhat sisustuslehdet monen vuoden ajalta.
Ne tulivat nyt tarpeen. Kaikki ylimääräinen aika menee
nyt surffatessa sekä sisustuslehtiä lukien. 

Suhtaudumme tähänkin asiaan yhtä intohimoisesti,kuin kaikkeen muuhunkin mihin näppimme sotkemme.

Kotimme sisustusta voi kuvata yhdellä sanalla: valkoinen.

Mökin sisustuksen pitää olla ehdottomasti vastakohta kodille.
Alla kuvia kodistamme.

 

Tarjoustalo on mieletön paikka. Kodin pitsilinjaa edustaa tyylikkäästi
Tarjoustalosta hankitut edulliset pitsiset tyynynpäälliset.

Intohimoni on kukka-asetelmat. Jospa oman siirtolapuutarhamökin puutarhaan 
istuttaisi vaikka värillisiä kukkia. Ehkä sitä elämään saisi vähän väriä!

PItsin tärkkääminen on myös yksi intohimoistani. Tai mikä tahansa vanhan uusiokäyttö.
Tosin mökillä pitsin määrää voisi vähentää? 

Kodin somisteet ovat hyvin hallittuja ja noudattelevat värilinjaa: musta-valkoinen-harmaa.
Mökille tarvitaan ehdottomasti väriä, paljon mutta hallitusti!