Risuja ja pioneita

Toisten elämä voi olla risuja ja ruusuja. Meillä se on ainakin risuja sekä pioneita. Toki muutama pieni ruusupensaskin löytyy, mutta kyllä meidän puutarhan kevät on yhtä risusavottaa. Tämän jälkeen tulee pionit. 




Siinä välissä on sitten istutukset ja muut. Ensin omenapuiden leikkaus vie 2-3 viikonloppua ystävän avustuksella. Meidän päivä alkaa puutarhalla siinä klo 12-13 aikaan ja päättyy klo 18 aikaan. Toki välillä puutarhatöitä tehdään 8-10 tuntia päivässäkin, mutta olen koittanut välttää 8 tunnin puutarhapäiviä tätä nykyä. Tämän jälkeen on puutarhan yleinen siisteys sekä vadelmien leikkaus. Tämä vie 1-2 viikonloppua. Sitten päästäänkin vasta viemään niitä risuja sinne haketuspaikalle. Tämä vie 1-3 viikonloppua, riippuen siitä mitä muuta väliprojektia keksitään. 

Toistaiseksi meillä ei ole haketinta, koska siirtolapuutarhaan sekä välineistöön saa menemään tuhottomasti rahaa, jos haluaa. Toistaiseksi hakettimesta, jota tarvitaan 1-2 päivän takia keväällä, niin olen nipistänyt. 



Nämä kuvat risuista sekä pionin aluista otin 13-14.5.2017 viikonloppuna. Miten teillä hoidetetaan risuhommat? Ja löytyykö puutarhasta pioneita vai ruusuja? Kenties molempia? 

Siirtolapuutarha ja kevään odotusta

Kävin taas tänään mökillä. Toiveikkaana odotin, että lumi olisi sulanut viime viikonlopusta. Mutta lumi ei ollut sulanut vielä. Kovin oli harmaan ja talvisen oloista, vaikka maaliskuussa mennään. 

Ennen mökille menoa kipaisin puutarhamyymälän kautta. Ostin kylvömultaa, lehtikaalin siemeniä, chillin siemeniä sekä heräteostoksena jonkun valkoisen yksivuotisen köynnöskukan, jonka pitäisi kestää hyvin kuivuutta. Ajattelin, että se tulisi ruukkuun talon reunalle, joka on kuuma ja aurinkoinen paikka. 

En kuitenkaan laittanut vielä mitään sisälle kasvatusastioihin, sillä unohdin vedet kotiin ja monena vuonna olen tehnyt sen virheen, että olen aloittanut esikasvatuksen liian aikaisin. Toki puutarhassamme on vesipiste, mutta lumen täyttämillä teillä veden hakeminen olisi ollut vaivanloista. Säästin nekin voimat siihen, kun lumet sulaa. Kasvatuslaatikot näyttivät ankeilta. Minulla on tapana jättää kaikki vanhat kasvit maahan ja vasta keväällä karsia puutarha uuteen uskoon. 

Yleensä myös syksyllä kompostit pullistelee sen verran paljon, että ei niihin enää mitään mahtuisikaan. Joten meidän puutarhassa sakset ja leikkurit käy keväällä tiuhaan. Ensi viikonloppuna menen leikkaamaan omenapuiden vesioksat pois. Puutarhan kevättäkin voisi ehkä alkaa ensi viikonloppuna heittelemään vaikka lumen päälle. Viime vuonna kevät oli tässä vaiheessa jo paljon pidemmällä. Lue kirjoitus viime maaliskuun alusta. Silloin leikkasimme myös omenapuita, mutta paljon paremmassa kelissä. 

 

Kekkikän kevätpuutarhan hoitoon tarkoitettu multa saa kyllä vielä odottaa pusseissaan ennenkuin sitä päästään taas laittamaan maahan. Viime vuonna tämä multa toimi ainakin meidän puutarhassa hyvin vadelmille sekä kasvimaassa. Raparperia tuli pitkälle pitkälle syksyyn ja paljon. Oletko sinä huomannut mullissa eroja? 

Puutarhan kevät

Siirtolapuutarhan kevät näyttää aina yhtä ankealta talven jälkeen. Mökkiä ei voi vielä siivota, koska vesi meidän puutarhassa avataan vasta toukokuun alussa. Yleensä meidän siirtolapuutarhassa vedet avataan vapuksi tai heti, kun yöpakkaset ovat menneet ohi. Toisaalta tämä jättää hyvin aikaa keskittyä puutarhan kevätpuuhiin. Meillä puutarhakausi alkoi omenapuiden vesioksien ja vadelmien leikkauksella jo maaliskuussa. Vanhat puumme leikattiin osaksi ja osaksi oksat taivutettiin. Lue juttu omenapuun oksien leikkauksesta ja taivutuksesta täältä. Alla kuvassa kaksi vanhinta omenapuuta. Oikeanpuoleista käsittelimme mahdollisimman hellästi ja leikkasimme yksi kolmasosaa vesioksista. Loput ehkä syksyllä.

Sitten kun ilmat lämpenivät, niin siivosimme kukkapenkit kuihtuneista oksista. Minulla ei ole puuvartisia pioneita, joten leikkaan pionien kuihtuneet varret keväisin. Toiset taas syksyllä. Jokainen tapansa mukaan. Tämän jälkeen kaikki oksat viedään n. 1 kilometrin päähän haketuspaikalle kottikärryillä. Siihen jo menee muutama päivä. Toissa viikonloppuna (24.-25.4) pääsin laittamaan puutarhan kevätlannoiteita vihdoin maahan. Viime kesänä en juuri ravinnut puutarhaa muulla kuin perinteisellä kevätkalkilla. Kuten alta kuvasta näkyy, niin kasvimaa oli kyllä sen näköinenkin! 

Sain Kekkilältä parit pussit erikoismultaa kevätpuutarhan hoitoon. En pyytänyt tuotteita Kekkilältä, minulle ei tästä kirjoituksesta makseta pennin jeniä, eikä Kekkilä pyytänyt minua edes kirjoittamaan. Ajattelin, että testataan multia sitten. Ensimmäinen mun ihan oma vinkki on se, että multa kannattaa levittää kuivalla säällä! Sain hirveän sotkun aikaiseksi, kun blondina revin pusseja auki tihkusateessa. Olin tietenkin yltä päällä mullassa. En ole mikään multa-expertti, mutta tuo erikoismulta vaikutti kevyeltä levittää verrattuna johonkin mustaan puutarhamultaan, jota olen pari kesää sitten ruohoa paikatessani nurmikolle heitellyt. Levitin pari pussia tätä erikoismultaa mm. tuohon kasvimaalle ja kevyesti kukkapenkkeihin, vaikka pienet pionin alut sieltä jo pilkistelivätkin. En uskaltanut laittaa pioneiden päälle kovin paljoa multaa. Ne kun ei tykkää, että juurien päälle tulee paksusti maata. 

Hävettää laittaa tällaisia ankeita kuvia tästä rupusesta kasvimaasta. No toivotaan, että tämä Kekkilän Erikoismulta kevätpuutarhanhoitoon tekee taikoja ja kesällä kukat kukoistaa sekä rikkaruohot ei rehota. Sellanenkin lupaus tässä special -mullassa oli! Odotamme innolla rikkaruohotonta kasvimaata siis.

Pari pussia jäi odottamaan ja laitan kasvatuslavoille hiukan tätä ihmemultaa myös - kunhan esikasvatetut yrtit ja muut vihannekset vahvistuvat sisätiloissa. 

Kiitos Kekkilä ja raportoimme toivottavasti rikkaruohottomasta puutarhasta kesän edetessä! 

Omenapuun leikkaus ja omepuun taivutus

Omenapuiden leikkkaus sekä huolto alkoi meidän puutarhassa viime viikonloppuna. Puutarhassamme on kaksi vanhempaa omenapuuta. Vanhempien puiden lajikkeista emme ole varma, mitä omenapuu-lakijetta ne edustavat. 

Nuorempi, kuvassa näkyvä on valkea kuulas omenapuu. Viime kesänä valkea kuulaan leikkaus jäi vähemmällä, joten tänä keväänä keskityimme tämän omenapuun leikkaukseen ensimmäiseksi. Myös siitä syystä, että meidän uudet pidemmät tikkaat eivät olleet vielä käytössä. Vanhoilla matalemmilla tikkailla (1,5 m) yltimme tämän puun leikkaamaan.Yllä olevassa kuvassa äitini edessä oleva oksa on suoraan kasvanut ylöspäin. Tämä oksa oli vahva ja hyvinvoiva. Se vain kasvoi väärään suuntaan, joten päätimme että tämä oksa olisi parasta taivuttaa uuteen muotoon.

Ystäväni oli viime keväänä virkannut pusseja, jotka kestivät pienen kiven painoa. Pidin niitä viime keväänä syreenin oksissa ja nyt ne saivat uuden paikan valkean kuulaan oksan painona. Lisäksi äitini, joka on kätevä käsistään lupasi virkata vastaavia minulle lisää. Näin omenapuiden, syreenien sekä tyrnien oksien taivutus sujuisi lempeästi kesän aikana. 
Kaikkia omenapuun oksia ei siis kannata leikata. Meillä ei myöskään ole mitään koulutusta tähän hommaan, vaan olen blogeista ja verkosta katsonut vinkkejä sekä kysellyt muilta siirtolapuutarhureilta apua omenapuiden leikkaukseen. Lisäksi työkaverini on suorittanut puutarhurin tutkinnon ja lupasi tutkailla vanhemman puun, joka on hiukan vaikeampi leikata.

Meidän omenapuiden leikkaus maksaisi keväisin n. 300-400 euroa, kun kerran kysyimme tarjouksen. Vaikka tuosta summasta saisi kotitalousvähennyksen, niin olemme päättäneet panostaa omiiin työkaluihin (tikkaat sekä erilaiset leikkaus välineet) ja hoitaa puiden leikkauksen sekä huollot itse. Siirtolapuutarhoissa on hyvin tarkat säännöst siitä, kuinka pitkiä mitkäkin puut saa olla ja joka kesä tehdään tarkastuskierros, jossa puutarhojen kunto tarkastetaan. Meillekin lappu rasahtanut muutaman kerran juuri puiden korkeudesta tai muodosta. 

Puutarhanhoito on kuitenkin osa siirtolapuutarha elämää ja ihanaa sellaista. Aurinko paistaa ja voi puuhailla ulkona raikkaiden ihmisten kanssa. Mikä sen parempaa?

P.S muista katsoa edellisestä kirjoituksesta kilpailu!