Toisten elämä voi olla risuja ja ruusuja. Meillä se on ainakin risuja sekä pioneita. Toki muutama pieni ruusupensaskin löytyy, mutta kyllä meidän puutarhan kevät on yhtä risusavottaa. Tämän jälkeen tulee pionit.
Siinä välissä on sitten istutukset ja muut. Ensin omenapuiden leikkaus vie 2-3 viikonloppua ystävän avustuksella. Meidän päivä alkaa puutarhalla siinä klo 12-13 aikaan ja päättyy klo 18 aikaan. Toki välillä puutarhatöitä tehdään 8-10 tuntia päivässäkin, mutta olen koittanut välttää 8 tunnin puutarhapäiviä tätä nykyä. Tämän jälkeen on puutarhan yleinen siisteys sekä vadelmien leikkaus. Tämä vie 1-2 viikonloppua. Sitten päästäänkin vasta viemään niitä risuja sinne haketuspaikalle. Tämä vie 1-3 viikonloppua, riippuen siitä mitä muuta väliprojektia keksitään.
Toistaiseksi meillä ei ole haketinta, koska siirtolapuutarhaan sekä välineistöön saa menemään tuhottomasti rahaa, jos haluaa. Toistaiseksi hakettimesta, jota tarvitaan 1-2 päivän takia keväällä, niin olen nipistänyt.
Nämä kuvat risuista sekä pionin aluista otin 13-14.5.2017 viikonloppuna. Miten teillä hoidetetaan risuhommat? Ja löytyykö puutarhasta pioneita vai ruusuja? Kenties molempia?
sunnuntai 14. toukokuuta 2017
Rooman puutarhat valloittavat keväällä & sinisade köynnöksen tuoksu leijailee kaduilla
Siirtolapuutarhurin kevään kohokohta on lyhyt inspiraatiomatka, eli puutarhamatka keväiseen Keski-Eurooppaan. Matkoissa mukana on lapsemme, joten matkavinkkit sopivat myös lapsiperheille. Tänä keväänä Rooman puutarhat valloittivat meidät, kun sinisade köynnöksen tuoksu leijaili keväisillä Rooman kaduilla.
Maaliskuun lopussa Rooman puistojen puissa notkuvat appelsiinit ja sinisade, eli visteria köynnöksen tuoksu leijailee kaduilla. Myös lapsilla riittää näissä ihmeteltävää. Oikeita appelsiineja! Ihana tuoksu! Olemme käyneet aikaisemminkin Roomassa, joten tällä kertaa Vatikaani ja Castel Sant´ Angelo jäivät väliin. Hotellimme sijaitsi tällä kertaa Villa Borghese -puiston lähettyvillä Via Campania nimesellä kadulla. Alue oli lähetystö aluetta ja hiukan syrjässä, mutta Via Vittorion ja Via Lazion kulmasta läheltä hotellia meni pitkä maanalainen tunneli suoraan Spagnalle, eli Espanjalaisille portaille.
Villa Boghese -puisto
Ensimmäisenä päivänä toivuimme kuitenkin matkasta. Erityisesti pienokaisemme, jolla oli ollut hiukan matkajännityksen aiheuttamaa matkapahoinvointia. Päätimmekin, että ensimmäinen päivä otetaan ihan rennosti ja aamupalan jälkeen suuntasimme Villa Borhese -puistoon. Vuokrasimme tunniksi sähköavusteisen polkupyörän, joka maksoi 15 euroa. Mukana piti vain olla henkilöllisyystodiste.
Huristelimme pyörällä pitkin puiston leveitä katuja. Välillä tietenkin pysähdyimme kuvaamaan upeaa puutarhaa, jossa oli lukuisia sitruuna- ja appelsiinipuita. Puistoon ei päässyt sisään, mutta minä kuvasin aitojen välistä puutarhan kummaltakin puolelta.
Olimme nähneet vasta yksi kolmasosaa puistosta kun aikaa oli hurahtanut lähes 20 minuuttia. Otimme taas pyörän alle, ja huristelimme Giardino del Lago eli puistoon, jonka keskellä on pieni hurmaava tekojärvi sekä temppeli. Tuolle puistoalueelle ei päässyt laisinkaan pyörällä, joten kävin ihastelemassa järveä, kun muu perhe jäi hassuttelemaan polkupyörällä. Jos sää olisi ollut hiukan lämpimämpi ja aikaa enemmän, niin olisin ehdottomasti halunnut vuokrata soutuveneen ja jäädä pienelle romanttiselle tekojärvelle soutelemaan. Joten jos tämä on suunnitelmissasi, niin jätä pyörä vuokraamatta ja suuntaa suoraan Giardino del Lago -puistoon, joka on puisto Villa Borgesen alueella.
Puistossa hassuttulen jälkeen kävimme puiston laidalla olevassa kahvila-ravintolassa syömässä pienen lounaan. Paikan nimi oli Vyta Santa margherita. Kesällä ravintola terasseineen on varmasti erittäin mukava paikka.
Via Margutta
Myöhemmin iltapäivällä lähdimme kaupungille kävelemään. Suuntasimme pois massojen keskeltä ja ajattelin, että käymme katsomassa vähän kaupungin menoa. Suuntasimme pois pääkadulta kapealle ja vähemmän turisteja vilisevälle Via Marguitta kadulle. Sen sisäpihoilta, jonne kurkistelimme löytyi ihania pieniä keitaita ja marraskuun lopussa sisäpihoja, jotka oli katettu visterian käynnöksillä ja niiden tuoksu oli huumaavaa. Asuapa tuollaisella paikalla.
Hotel De Russie -puutarha
Via Marguittan päässä lähellä Piazza del Popoloa sijaitsee Hotel De Russie. Hotellin puutarha ravintoloineen on upea kokonaisuus ja puutarha ravintolan perällä on varsinainen keidas. Itse ravintola on sen verran arvokas, että lapsiperheenä emme jääneet sinne syömään, mutta onneksi lounasaika oli ohi ja illallisaika ei ollut vielä alkanut, joten hipsimme ihastelemaan tuota keidasta. Ehkä jollain matkalla, jos pääsemme miehen kanssa kahden, niiin menemme tuonne syömään.
Näkymiä moneen suuntaan: Giardino degli Aranci -puisto, Piazza Dei Cavalieri Di Malta ja Roseto di Roma Capitale -ruusupuisto
Yhden päivän ohjelmaan kuului näkyvmät eri suuntaan. Haaveissani oli ollut nähdä pienestä avaimenreiästä kurkistamalla vatikaakin kupoli. Tämä oli mahdollista tehdä Piazza dei Cavalieri Di Malta sijaitsevasta avaimen reiästä. Tämän tarkempia ohjeita en anna, sillä kun paikalle saapuu, niin ihmiset jonottavat tirkistelemään avaimen reiästä tätä kuuluisaa näkymää, josta en onnistunut saamaan kuvia kamerallani. Facebookissa löytyy tästä kuva, jota en blogiini kelpuuttanut.
Matkalle tuonne kannattaa ehdottomasti pistäytyä oranssissa puutarhassa, josta on huimaavat näkymät yli Rooman. Jos mahdollista niin suuntaa tuonne juuri ennen auringonlaskua ja käy katsomassa avaimenreiästä näkymät ja siirry sen jälkeen ihastelemaan auringonlaskua yli Rooman Giardino degli Aranci -puistoon. ITse kävimme päivällä ja puisto oli taas täynnä appelsiinipuita ja jo niissäkin oli näkymien lisäksi ihmettelemistä.
Jos kesä olisi ollut pidemmällä, niin matkan varrella puutarhuri olisi piipahtanut Rooman kuuluisaan Roseto di Roma Capitale -ruusupuistoon. Maaliskuun lopulla puisto ei ollut vielä edes auki. Puistossa sanotaan olevan yli 1000 ruusulajiketta. Tuonne pitää kyllä ehdottomasti joku päivä päästä!
Roomassa riittää siis nähtävää uudellekin käynnille.
Toki näimme paljon muutakin, joten jos haluat vinkkejä Roomaan, niin laita kysymyksiä alle tai Facebookissa ja vastailen mielelläni.
Oikein ihanaa äitienpäivää!
Maaliskuun lopussa Rooman puistojen puissa notkuvat appelsiinit ja sinisade, eli visteria köynnöksen tuoksu leijailee kaduilla. Myös lapsilla riittää näissä ihmeteltävää. Oikeita appelsiineja! Ihana tuoksu! Olemme käyneet aikaisemminkin Roomassa, joten tällä kertaa Vatikaani ja Castel Sant´ Angelo jäivät väliin. Hotellimme sijaitsi tällä kertaa Villa Borghese -puiston lähettyvillä Via Campania nimesellä kadulla. Alue oli lähetystö aluetta ja hiukan syrjässä, mutta Via Vittorion ja Via Lazion kulmasta läheltä hotellia meni pitkä maanalainen tunneli suoraan Spagnalle, eli Espanjalaisille portaille.
Villa Boghese -puisto
Ensimmäisenä päivänä toivuimme kuitenkin matkasta. Erityisesti pienokaisemme, jolla oli ollut hiukan matkajännityksen aiheuttamaa matkapahoinvointia. Päätimmekin, että ensimmäinen päivä otetaan ihan rennosti ja aamupalan jälkeen suuntasimme Villa Borhese -puistoon. Vuokrasimme tunniksi sähköavusteisen polkupyörän, joka maksoi 15 euroa. Mukana piti vain olla henkilöllisyystodiste.
Huristelimme pyörällä pitkin puiston leveitä katuja. Välillä tietenkin pysähdyimme kuvaamaan upeaa puutarhaa, jossa oli lukuisia sitruuna- ja appelsiinipuita. Puistoon ei päässyt sisään, mutta minä kuvasin aitojen välistä puutarhan kummaltakin puolelta.
Olimme nähneet vasta yksi kolmasosaa puistosta kun aikaa oli hurahtanut lähes 20 minuuttia. Otimme taas pyörän alle, ja huristelimme Giardino del Lago eli puistoon, jonka keskellä on pieni hurmaava tekojärvi sekä temppeli. Tuolle puistoalueelle ei päässyt laisinkaan pyörällä, joten kävin ihastelemassa järveä, kun muu perhe jäi hassuttelemaan polkupyörällä. Jos sää olisi ollut hiukan lämpimämpi ja aikaa enemmän, niin olisin ehdottomasti halunnut vuokrata soutuveneen ja jäädä pienelle romanttiselle tekojärvelle soutelemaan. Joten jos tämä on suunnitelmissasi, niin jätä pyörä vuokraamatta ja suuntaa suoraan Giardino del Lago -puistoon, joka on puisto Villa Borgesen alueella.
Puistossa hassuttulen jälkeen kävimme puiston laidalla olevassa kahvila-ravintolassa syömässä pienen lounaan. Paikan nimi oli Vyta Santa margherita. Kesällä ravintola terasseineen on varmasti erittäin mukava paikka.
Via Margutta
Myöhemmin iltapäivällä lähdimme kaupungille kävelemään. Suuntasimme pois massojen keskeltä ja ajattelin, että käymme katsomassa vähän kaupungin menoa. Suuntasimme pois pääkadulta kapealle ja vähemmän turisteja vilisevälle Via Marguitta kadulle. Sen sisäpihoilta, jonne kurkistelimme löytyi ihania pieniä keitaita ja marraskuun lopussa sisäpihoja, jotka oli katettu visterian käynnöksillä ja niiden tuoksu oli huumaavaa. Asuapa tuollaisella paikalla.
Hotel De Russie -puutarha
Via Marguittan päässä lähellä Piazza del Popoloa sijaitsee Hotel De Russie. Hotellin puutarha ravintoloineen on upea kokonaisuus ja puutarha ravintolan perällä on varsinainen keidas. Itse ravintola on sen verran arvokas, että lapsiperheenä emme jääneet sinne syömään, mutta onneksi lounasaika oli ohi ja illallisaika ei ollut vielä alkanut, joten hipsimme ihastelemaan tuota keidasta. Ehkä jollain matkalla, jos pääsemme miehen kanssa kahden, niiin menemme tuonne syömään.
Näkymiä moneen suuntaan: Giardino degli Aranci -puisto, Piazza Dei Cavalieri Di Malta ja Roseto di Roma Capitale -ruusupuisto
Yhden päivän ohjelmaan kuului näkyvmät eri suuntaan. Haaveissani oli ollut nähdä pienestä avaimenreiästä kurkistamalla vatikaakin kupoli. Tämä oli mahdollista tehdä Piazza dei Cavalieri Di Malta sijaitsevasta avaimen reiästä. Tämän tarkempia ohjeita en anna, sillä kun paikalle saapuu, niin ihmiset jonottavat tirkistelemään avaimen reiästä tätä kuuluisaa näkymää, josta en onnistunut saamaan kuvia kamerallani. Facebookissa löytyy tästä kuva, jota en blogiini kelpuuttanut.
Matkalle tuonne kannattaa ehdottomasti pistäytyä oranssissa puutarhassa, josta on huimaavat näkymät yli Rooman. Jos mahdollista niin suuntaa tuonne juuri ennen auringonlaskua ja käy katsomassa avaimenreiästä näkymät ja siirry sen jälkeen ihastelemaan auringonlaskua yli Rooman Giardino degli Aranci -puistoon. ITse kävimme päivällä ja puisto oli taas täynnä appelsiinipuita ja jo niissäkin oli näkymien lisäksi ihmettelemistä.
Jos kesä olisi ollut pidemmällä, niin matkan varrella puutarhuri olisi piipahtanut Rooman kuuluisaan Roseto di Roma Capitale -ruusupuistoon. Maaliskuun lopulla puisto ei ollut vielä edes auki. Puistossa sanotaan olevan yli 1000 ruusulajiketta. Tuonne pitää kyllä ehdottomasti joku päivä päästä!
Roomassa riittää siis nähtävää uudellekin käynnille.
Toki näimme paljon muutakin, joten jos haluat vinkkejä Roomaan, niin laita kysymyksiä alle tai Facebookissa ja vastailen mielelläni.
Oikein ihanaa äitienpäivää!
lauantai 13. toukokuuta 2017
Siirtolapuutarha on ilon ja energian lähde
Lähes vuosi on vierähtänyt siitä, kun viimeksi kirjoitin tätä blogia. Haluankin kiittää pitkämielisyydestä uusia sekä vanhoja lukijoitani.
Isäni kuoli viime vuoden maaliskuussa ja tämä on on syy sille, että en ole blogiani kirjoittanut.
Isäni kuoleman jälkeen kävin jonkin verran siirtolappuutarhassamme. Laitoin joitakin kuvia Instagramiin sekä Facebookkiin. Elämä jatkui, mutta voimat eivät riittäneet puutarhaan liittyviin asioihin tai tämän blogin kirjoittamiselle. Monesti teki kuitenkin mieli kirjoittaa, mutta ajatukset eivät olleet puutarhassa. Hoidin työni, perheeni, itseni ja kuoleman byrokratian.
Tämän jälkeen tuli pitkä talvi, joka tosin ei tunnu vieläkään päättyvän. Keräsin kuitenkin ajatukset puutarhan sekä blogin osalta ja tässä sitä taas ollaan. Kiitos sinulle, joka luet tätä ja olet mukana matkassa. Toivotaan, että tulee lämmin puutarhakesä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)