Risuja ja pioneita

Toisten elämä voi olla risuja ja ruusuja. Meillä se on ainakin risuja sekä pioneita. Toki muutama pieni ruusupensaskin löytyy, mutta kyllä meidän puutarhan kevät on yhtä risusavottaa. Tämän jälkeen tulee pionit. 




Siinä välissä on sitten istutukset ja muut. Ensin omenapuiden leikkaus vie 2-3 viikonloppua ystävän avustuksella. Meidän päivä alkaa puutarhalla siinä klo 12-13 aikaan ja päättyy klo 18 aikaan. Toki välillä puutarhatöitä tehdään 8-10 tuntia päivässäkin, mutta olen koittanut välttää 8 tunnin puutarhapäiviä tätä nykyä. Tämän jälkeen on puutarhan yleinen siisteys sekä vadelmien leikkaus. Tämä vie 1-2 viikonloppua. Sitten päästäänkin vasta viemään niitä risuja sinne haketuspaikalle. Tämä vie 1-3 viikonloppua, riippuen siitä mitä muuta väliprojektia keksitään. 

Toistaiseksi meillä ei ole haketinta, koska siirtolapuutarhaan sekä välineistöön saa menemään tuhottomasti rahaa, jos haluaa. Toistaiseksi hakettimesta, jota tarvitaan 1-2 päivän takia keväällä, niin olen nipistänyt. 



Nämä kuvat risuista sekä pionin aluista otin 13-14.5.2017 viikonloppuna. Miten teillä hoidetetaan risuhommat? Ja löytyykö puutarhasta pioneita vai ruusuja? Kenties molempia? 

Siirtolapuutarha on ilon ja energian lähde

Lähes vuosi on vierähtänyt siitä, kun viimeksi kirjoitin tätä blogia. Haluankin kiittää pitkämielisyydestä uusia sekä vanhoja lukijoitani. 

Isäni kuoli viime vuoden maaliskuussa ja tämä on on syy sille, että en ole blogiani kirjoittanut.

Isäni kuoleman jälkeen kävin jonkin verran siirtolappuutarhassamme. Laitoin joitakin kuvia Instagramiin sekä Facebookkiin. Elämä jatkui, mutta voimat eivät riittäneet puutarhaan liittyviin asioihin tai tämän blogin kirjoittamiselle. Monesti teki kuitenkin mieli kirjoittaa, mutta ajatukset eivät olleet puutarhassa. Hoidin työni, perheeni, itseni ja kuoleman byrokratian.

Tämän jälkeen tuli pitkä talvi, joka tosin ei tunnu vieläkään päättyvän. Keräsin kuitenkin ajatukset puutarhan sekä blogin osalta ja tässä sitä taas ollaan. Kiitos sinulle, joka luet tätä ja olet mukana matkassa. Toivotaan, että tulee lämmin puutarhakesä! 

Siirtolapuutarha ja kevään odotusta

Kävin taas tänään mökillä. Toiveikkaana odotin, että lumi olisi sulanut viime viikonlopusta. Mutta lumi ei ollut sulanut vielä. Kovin oli harmaan ja talvisen oloista, vaikka maaliskuussa mennään. 

Ennen mökille menoa kipaisin puutarhamyymälän kautta. Ostin kylvömultaa, lehtikaalin siemeniä, chillin siemeniä sekä heräteostoksena jonkun valkoisen yksivuotisen köynnöskukan, jonka pitäisi kestää hyvin kuivuutta. Ajattelin, että se tulisi ruukkuun talon reunalle, joka on kuuma ja aurinkoinen paikka. 

En kuitenkaan laittanut vielä mitään sisälle kasvatusastioihin, sillä unohdin vedet kotiin ja monena vuonna olen tehnyt sen virheen, että olen aloittanut esikasvatuksen liian aikaisin. Toki puutarhassamme on vesipiste, mutta lumen täyttämillä teillä veden hakeminen olisi ollut vaivanloista. Säästin nekin voimat siihen, kun lumet sulaa. Kasvatuslaatikot näyttivät ankeilta. Minulla on tapana jättää kaikki vanhat kasvit maahan ja vasta keväällä karsia puutarha uuteen uskoon. 

Yleensä myös syksyllä kompostit pullistelee sen verran paljon, että ei niihin enää mitään mahtuisikaan. Joten meidän puutarhassa sakset ja leikkurit käy keväällä tiuhaan. Ensi viikonloppuna menen leikkaamaan omenapuiden vesioksat pois. Puutarhan kevättäkin voisi ehkä alkaa ensi viikonloppuna heittelemään vaikka lumen päälle. Viime vuonna kevät oli tässä vaiheessa jo paljon pidemmällä. Lue kirjoitus viime maaliskuun alusta. Silloin leikkasimme myös omenapuita, mutta paljon paremmassa kelissä. 

 

Kekkikän kevätpuutarhan hoitoon tarkoitettu multa saa kyllä vielä odottaa pusseissaan ennenkuin sitä päästään taas laittamaan maahan. Viime vuonna tämä multa toimi ainakin meidän puutarhassa hyvin vadelmille sekä kasvimaassa. Raparperia tuli pitkälle pitkälle syksyyn ja paljon. Oletko sinä huomannut mullissa eroja? 

Siivouspäivä puutarhalla

Vietimme viime viikonloppuna (15.-17.5) siivouspäivää puutarhalla. Tosin mökkiä ei vielä ehditty siivota sisältä. Siivosimme kuitenkin varaston tai mies siivosi varaston sekä kulmiin kertyneet rikkinäiset romut. Lisäksi siirtimme hortensian etupihalta kasvatuslaatikkojen taakse suoraan riviin tuomaan vähän suojaa sekä vihreää taustaa puutarhan perälle. Istutin myös kasvatuslaatikkojen ja hortensioiden väliin maanpeiteruusu The Pink Fairy:n. Alla olevassa kuvassa ihana mieheni, joka hoitaa näiden vahvajuuristen kasvien kaivamisen. Ei ole ihan helppoa hommaa, joten kiitos miehelle.

Meillä tosiaan alkamassa neljäs kesä puutarhalla. Silti varastossa on vielä paljon entisten asukkaiden aarteita, jotka perimme kaupan myötä. Olemme niitä säilyttäneet ajatuksella, että jos tarvitsisi tai jos käyttäisi, ehkä uudistaisi? No neljä vuotta siellä olleet, joten rikkinäiset romut lähtivät siirtolapuutarhan yhteiselle roskalavalle ja ehjät tavarat yhteiselle kierrätyshyllylle. Kierrätyshylly toimii ajatukella, että jokainen voi ottaa sekä viedä sinne tavaraa. Kesällä sinne viedään myös paljon lehtiä sekä kirjoja.  

Touhuamisen lomassa syötiin lounas viileähkössä ulkoilmassa. Terassipöytä puutarhaan ja kukkia pöytään. Pöytäliinakin oli vielä ihan talven jälkeen viikkausrypyssä, mutta eiköhän se tuosta oikene! 

Ruuan jälkeen lapsi tapasi puutarhakavereita vuoden tauon jälkeen. Mielestäni siirtolapuutarhan yksi parhaista puolista on se, että lapset jaksavat puuhata ulkoilmassa koko päivän sekä saavat kaveraita muista pikkumökkiläisistä. Lapset kiipeilevät puissa, keräävät etanoita talteen, tuoksuttelevat kukkasia, maalaavat pöytää ja ovat omalla tavallaan mukanaan puutarhan askareissa. Välillä lapset ottavat luonnollisia lepohetkiä riippukeinuissa ja piirtelevät. 

Sillä aikaa itselle jää aikaa toteuttaa haaveita ja istuttaa tuoksuvia kukkia puutarhaan. Kävin hakemassa laventelin taimia puutarhalta ja ajattelin, että ne voisivat ihastuttaa kasvatuspöydällä, joka on hyvin aurinkoinen - lähes paahtava paikka. Lisäksi vesipiste ja tiskipöytä ovat siinä lähellä, joten on mukava, että vieressä tuoksuu laventeli kun tiskailee. Tuoksuva puutarha on yksi suuri haaveeni, joten laventelien lisäksi minulla on jo hyvää vauhtia tulossa vaaleanpunaisia tuoksuherneen taimia. Katsotaan vain, miten ne onnistuvat ensin. Lisäksi tuoksuva pihajasmike on hankintalistalla. Kunhan sen paikka ensin hahmottuu. 

Lähtiessämme puutarhalta sunnuntaina pois nappasin muutaman kuvan raparpereista. Ne ovat kahdessa viikossa kasvaneet aivan mielettömästi! Puutarhan kevät kirjoituksessa kuvia siitä, kun rapaperi oli vasta aluillaan. Huima ero kahdessa viikossa - eikö? Nyt raparperit ovat jo täysin syömäkelpoisia. 

Patjarikko ja muut toukokuun alun kasvit puutarhassa

Toukokuun alussa puutarhassa alkaa tapahtua. Vaikka tänä vuonna kevät on mielestäni hiukan viileä, niin silti aurinkoa ja sadetta on riittänyt juuri oikeassa suhteessa. Kävimme eilen perjantaina pikaisesti mökillä töiden jälkeen ja kevään kukista patjarikko kukkii jo kauniisti. Tulppaanit tuntuu olevan meidän pihassa hiukan myöhässä tänä vuonna. 

Vajaa kaksi viikkoa sitten kävin mökillä levittämässä puutarhaan erikoismultaa, jotta puutarhan kevät lähtisi kivasti käyntiin. Ainakin raparperit ovat tykänneet kovasti, sillä ne olivat kasvaneet vajaassa kahdessa viikossa n. 30-40 cm. 

Yllä olevasta raparperikuvasta, tuli yksi kaikkien aikojen suosikkikuvistani puutarhassa. Tykkään kuvata kasveja eri kulmista. Tässä nostin raparperin lehteä ja laitoin pelkän kameran raparperipensaaseen melkein maan tasolle, näkemättä itse mihin tähtäsin. Alla olevaa raparperikuvaa voi verrata vajaan kahden viikon takaiseen raparperikuvaan, ennen kuin levitin puutarhaan erikoismultaan. Huikea ero - eikö?!

Myös lipstikka oli lähtenyt hurjaan kiriin. Yleensä lipstikka kasvaa ennen raparperia, joten katsotaan millainen lipstikkasato tänä vuonna saadaan. Lue myös viimevuoden yrttihaaste lipstikasta. Jotain uuttakin tuli puutarhaan hankittua aikaisemmin keväällä Indiskasta: lintujen ja hyönteisten juoma-allas. Eikö olekin kaunis?  Eilen tyttö sai valita sille paikan puutarhasta. 

Toivotamme oikein ihanaa äitienpäivää kaikille äideille ja äitihahmoille. Olkoon päivänne aurinkoinen! 

Liljojen esikasvatusta ja kevätsipulikasveja

Puutarhassani on paljon valloittavia pioneita ja ne ovatkin suosikkejani. Pionit kukkivat kuitenkin suhteellisen aikaisin - siinä juhannuksen tienoilla. Alla kuva viime kesän juhannuskimpusta. Kimpussa muutama lilja, jotka olivat kukkineet aikaisin. Taustalla näkyy pioneja, jotka ovat jo lakastumaan päin. Kimpussa viimeiset kukkivat pionit. Kuva tosiaan viime kesän juhannuskimpusta. 

Muutenkin puutarhamme kasvillisuus kukkii enemmän kesäkuun puolella. Vaikka vietämme paljon aikaa mökillä jo kesäkuussa, niin yleensä heinäkuussa on lämpimämpää ja ulkona tulee viihdyttyä enemmän. Pionien jälkeen puutarhassamme kukkii liljat juhannuksena ja heinäkuun alussa. Meidän liljat ovat kuulemma harvinaista punaista väriä. 

Lisäksiksi puutarhassamme on vaalean oransseja liljoja. Nekin ihan kauniita. Nämä oranssit liljat ovat juuri puhkeamassa kukkaan juhannuksena. 

 Itse pidän kuitenkin enemmän valkoisista tai vaaleanpunaisista liljoista. Maaliskuun lopulla oli muutama lämpimämpi päivä, joten oli hyvä keli laittaa ulkona puutarhapöydällä hiukan liljoja sekä muita kevään sipulikasveja maahan kasvamaan.  Laitoin valkoisia sekä vaaleanpunaisia liljoa esikasvamaan sisälle. Kevään sipulikasveista istutin ulos valkoisia tuoksuvia miekkailijoita. Katsotaan miten lähtevät kasvamaan.

KUKKAPENKIN RAKENNUS

  Vielä kuukausi sitten kevät oli pahasti myöhässä ja lunta oli maassa. Tänään oli tasan kuukausi tuosta päivästä ja oli jo ensimmäinen helle! Heti kun lumet alkoi sulaa, meillä on ollut mökillä todella kiire. Elämä siirtolapuutarhamökillä ei ole siis täysin auvoisaa lekottelua. Puuhaa riittää.  

Tämän vuoden keväästä pari ensimmäistä viikonloppua tuhlaantui rikkoutuneisiin vesiputkiin. Siirtolapuutarhamökillä on ihan yleistä, että vesiputkien vanhat liitokset ovat talven aikana menneet vanhoiksi ja keväällä kun vedet laitetaan päälle, niin huomataan, että ne ovat rikki. Näin kävi meilläkin. Vettä alkoi pulputa ihan väärästä kohtaa kun laitettiin vedet päälle. No siinä sitten juostiin rautakaupassa ostamassa jos jonkin näköistä liitosta ja putkea. Sirkkelöitiin vanhoja hanoja pois ja sen semmoista (ulkokeittiössä siis). Sitten siivottiin mökki, että sielä passaa olla sisälläkin. Ja nyt on taas puutarhahommat hyvässä vauhdissa!

 

Vuonna 2012 toukokuussa puutarhan yksi kulma näytti tällaiselta (kuva ylhäällä). Tonttimme kulmassa on vihreä sähkökaappi, jota vasten nojasi iso karviaismarjapensas. Meillä on noita karviaismarjapensaita jo 4 kappaletta. Kuitenkin kun ostimme tämän siirtolapuutarhamökin, niin teimme ensimmäisenä keväänä sisällä remontin. Päätimme, että puutarha saa odottaa seuraavaan kesään. Sitä paitsi kokeneemmat puutarhurit sanoo, että uudessa puutarhassa on hyvä katsoa yksi kesä mitä kasveja puutarhassa on. Eri kasvit kun tulee esille hyvin eri aikoina.

Yllä oleva talvinen kuva on vuoden 2013 huhtikuun alussa otettu. Lunta on vielä runsaasti maassa ja karviaismarjapensas näkyy kulmassa. Tarkkasilmäinen ehkä kuitenkin huomaa, että sireeniä, joka on oikeassa kulmassa o hiukan alhaalta harvennettu viime kesänä jo kukinnan jälkeen.

Heti kun lumet olivat sulaneet aloitimme pensasaidan leikkaamisella. Osa noista pensasaidoista oli täysin mätiä ja pensasaidan leikkaaminen auttaa sitä tuuhentumaan. Jonkun mielestä pensaat olisivat pitäneet leikata alempaa, mutta näistä on monta mielipidettä on sanonut moni puutarhuri. Sähkökaapin edessä ollut karviaismarja pensas on saanut lähdetä ja muutenkin alue on raivattu aikaisemmasta kasvillisuudesta. Sähkökaapin viereen, pensaiden suuntaisesti on tullut kukkapenkki johon on siirretty pioneja. Pionit pitäisi siirtää syksyllä jonkin oppien mukaan, mutta nuo nyt siirrettiin ihan väärään aikaan ja eivät ne näyttäneet siitä pahastuneen. Tuskin kukkivat, mutta seuraavista kuvista voi nähdä jo, että hyvin ovat lähteneet kasvamaan. Tehtiin vain tarpeeksi syvä kuoppa ja otettiin tarpeeksi pionien omia juuria sekä vanhaa multaa mukaan. Lisäksi emme istuttaneet pioneja liian syvälle, vaan juuret piti jäädä pintaan. Kohopenkki pioneilla pitää olla, jotta vesi pääsee valumaan pois. Nämä opit luin netistä ja hyvin on toistaiseksi mennyt. 

Ja tässä tänään otettu kuva. Viime viikonloppuna sähkökaapin eteen rakennettiin vanhalle kärhölle tuki. Sen vireen etualalle siirrettiin myös toinen pioni ja takana olevat pionit on jo hurjasti kasvaneet tuosta parin viikon takaisesta siirrosta. Tuohon sireenin viereen vasempaan kulmaan istutin niitä messuilta ostamiani Japanin ihmekukkia sekä laukkoja. Katsotaan miten ne lähtee! Kukkapenkkien väliin tulee pieni polku, josta pääsee kukkapenkkiä kätevästi hoitamaan. Siihen tulee valkoiset hienot tiilet, jotka kävin myös tänään hakemassa naapurin kevätsiivouksen alta pois. 

 Miltä sinun mielestäsi vaikuttaa? Ja seuraa toki kukkapenkiin rakennuspuuhia jatkossakin. Tämä ei ole ainut projekti tällä siirtolapuutarhamökillä!