IDÄTTÄMINEN JA KASVATTAMINEN OSA 1/5

Lähdetään siitä, että en ole koskaan aikaisemmin kasvattanut mitään. En mitään. Yleensä kasvitkin kuolee minun käsittelyssä. Joten tässä projektissa ei nyt voi muuta kuin voittaa!

Ystäväni ja minä tilasimme kahdesta eri verkkokaupasta siemeniä. Korpikangas sekä Exotic Garden -verkkokaupasta. 

Kevään ja kesän aikana seuraan miten eri siemenet ja vielä miten eri tekniikoilla lähtevät kasvamaan.

Osa siemenistä aina esikasvatetaan ja osa heitetään suoraan maahan kevään koittaessa. Toki tällöin osa kasveista saattaa tulla vasta ensi vuonna esiin, mutta olen valmis testaamaan eri kasvien toiminnallisuutta. 

Ennen kasvien kasvatusta sekä idättämistä pitää olla aurinkoinen paikka kasveille sekä jokin alusta joka suojaa veden valumiselta. Meillä on huonosti mitään varastoja tällaiseen joten ensin piti hankkia lisätilaa ja kasvatus sekä idättämispöytä kaikille. 

Ikeasta löytyi taittopöytä sekä tarjottimet, joille ajattelin, että on sitten jälkikäyttöäkin mökillä. 

 

Tarjotin on Ikeasta: Omväxlande -tarjotin. 

Näitä oli sielä kahta väriä. Tämä turkoosi sekä musta. 

Nyt jälkeenpäin vasta luin kuvauksen tästä tarjottamista ja se oli aika hauska: 

varhaisteollisen muotoilun innoittaman tarjotin. Leima tarjottimessa kertoo, missä IKEA syntyi ja missä kaikki IKEA-tuotteet edelleen suunnitellaan sekä kehitetään. Tarjottimen hinta 7,99 euroa / kpl.

Kuva: IKEA.fi 

   Kasvatuspöytä löytyi myös Ikeasta. Edullinen ja tukeva metallinen. Nimeltään Härö ja hinta 19,99 euroa. Tälle löytyy varmasti hyvin jatkokäyttöä puutarhapöytänä. Lisäksi jalat sopivat hyvin ruohiholle, sillä niissä ei ole teräviä kulmia, jotka uppoavat ruohoon! 

Yllämainittuja tarjottimia tälle pöydälle mahtui juuri sopivasti kaksi. 

Ai niin. Pienet sinkkiset sangot sekä sinkkinen kastelukannu ovat Tiger Storesta. Ihan mun lempparikauppa nykyään! 

Ai niin ne kasvit - ensi postauksessa sitten! 

 Nyt mennään nukkumaan, sillä huomenna on puutarhamessut (Kevät messut) edessä Helsingin Messukeskuksessa. Mennen äidin kanssa ja lähtö on aikaisin!

Tässä esimakua seuraavasta postauksesta.

   

 

Viimeisenä päivänä puutarhuri halusi tietenkin löytää Pariisista jotain puutarhaan liittyvää. Koska oli helmikuu ja ilma oli hiukan viileähkö, niin Pariisin puutarhat eivät ihan olleet vielä suuressa loistossaan. Ennen matkaa olin kuitenkin onnistunut löytämään Riinan ihanan blogin, Olipa Kerran Pariisi ja sieltä kivan vinkin Île de la Citén kukka- ja lintutorista. Kukkatori oli ollut samalla paikalla vuodesta 1808 asti. Tori oli Pariisilaiseen tapaan viehättävä, tunnelmallinen sekä pieni.

PUUTARHURI PARIISISSA

Olin mieheni kanssa ensimmäistä kertaa

Pariisissa juhlistamassa syntymäpäiviäni helmikuussa. Pariisissa olin ensimmäistä kertaa ja olihan se inspiroiva kaupunki! Blogissani tullaankin näkemään kevään ja kesän aikana juttuja, joiden inspiraatio ja ideat ovat juuri tältä matkalta lähtöisin. 

Löysin Pariisista uuden sykkeen kevääseen, joten

alla minun vinkit Pariisin matkustavalle.

Ennen matkalle lähtöä tutustun uuteen matkakohteeseen

aina perusteellisesti netin kautta ja matkalle mukaan lataan

applikaatioita, jotka helpottavat matkaa.

Tälläkin kertaa iPhone puhelimeen tuli ladattua palkitun Spottedbylocals.com -matkailusivuston Pariisi applikaatio. 

Spottedbylocals -sivuston idea on paras mahdollinen: valitut bloggaajat, eli spottaajat kirjoittavat omista suosikkikohteistaan kaupungissa, jossa asuvat. Sivusto on ilmainen, mutta applikaatio maksaa muutaman euron. Hyvää applikaatiossa on se, että se ei käytä 3G -verkkoa kun kartta on käytössäsi ja kartta näyttää GPS:n avulla missä olet! Lisäksi kohteet ovat aina enemmän tai vähemmän päivitettyjä, kuin kolme vuotta sitten painetut matkaoppaat. Olen itse ollut kyseisen sivuston spottaaja Helsingissä usean vuoden ajan, mutta lopetin parin vuoden jälkeen kun tämä puutarha astui kuvioihin! Suosittelen siis!

 Pariisi on ihan hurjan suuri kaupunki ja kävely on parasta, mitä Pariisissa voi tehdä. 

Mielestäni kävelyn kannalta Pariisin yksi kaunein kävelyreitti oli aloittaa kävely Q St-Michel kadulta, ja jatkaa sitten suoraan Q de Montebello -katua aina Q St-Bernard -kadulle asti, jossa sijaitsee Institut du Monde Arabe, joka tarjosi muutaman hienon syyn käydä tutustumassa tuohon vähemmän tunnettuun kohteeseen. Kohteen löysin muuten juuri Spottedbylocals.com -sivustolta.

  Matkan varrella ohitimme Dotre Dame -kirkon. Matkan varrella oli kymmenittäin viehättäviä kojuja myyden juuri niin viehettävää Pariisilaista "taidetta" kuin kuvitella sattaa! Yllä olevessa kuvassa yksi tällainen koju ja kauniita vanhanaikaisia kukkapiirrustuksia. Lähes kaikki kojut olivat täynnä kauniita kukka- tai eläinaiheisia piirrustuksia. 

Kolme tällaista kukkapiirrustusta tarttui tietenkin minunkin mukaan ja kesällä ne tulevat mökin seinälle kehystettyinä. Piirrustusten hinta tippui yli kymmenen euroa, kun olimme kävelleet kadun päähän ja pois suurimmasta turistirysästä eli kirkon kohdalta. Meidän mökin seinätila on vain rajoitettu, joten se esti minua ostamasta näitä ihanuuksia enempää!

Syy oikeastaan miksi päädyimme kävelemään Q St-Michel ja Q de Montebello -katuja oli oikeastaan legendaarinen kirjakauppa nimeltä Shakespeare & Company. Olen kirjojen suuri ystävä ja mikäli kirjallisuus tai lukeminen kiinnostaa vähääkään ja olet matkalla Pariisiin niin suosittelen tätä kohdetta!

Mikäli et ole kirjojen ystävä, niin suosittelen paikkaa ihan fiiliksenkin takia. En hehkuta liikaa, mutta kirjakauppa on niin erikoinen paikka, ettei sisällä saaanut edes valokuvata. Vietimme kaupassa noin 2 tuntia, joka kertoo sen viehätyksestä jo sinäänsä!

 Kirjakaupan jälkeen ja ohitettuamme Notre Damen sekä suurimman osan viehättävistä kojuista päädyimme Rakkauden sillalle, eli Le Pont des Arts jonka kaiteisiin rakastavaiset lukitsevat lukon rakkauden merkiksi. Viikko sen jälkeen kun palasimme kotiin luin uutisista, että Pariisin kaupunki oli poistanut kaikki lukot sillan kaiteista. Syynä tähän oli se, että lukot painoivat niin paljon, että se oli vaaraksi sillalle. Silta oli kyllä vaikuttava näky kaikkine lukkoineen, joiden vieressä nuoret ja vanhat suutelivat sekä ikuistivat rakkautensa.

 Kävelyreittimme Pariisissa päätyi siis Institut du Monde Arabe -talolle (kuva yllä), jonka katolta oli huikat näkymät Dotre Dame -kirkolle, yli Seinen sekä Pariisin. Lisäksi sielä oli tietenkin useampi näyttely, talo itsessään oli arkkitehtuurisesti mielenkiintoinen ja talon katolla oli suhteellisen hyvä ravintola.

Viimeisenä päivänä puutarhuri halusi tietenkin löytää Pariisista 
 jotain puutarhaan liittyvää. Koska oli helmikuu ja ilma oli hiukan viileähkö, niin Pariisin puutarhat eivät ihan olleet vielä suuressa loistossaan. Ennen matkaa olin kuitenkin onnistunut löytämään Riinan ihanan blogin, Olipa Kerran Pariisi ja sieltä kivan vinkin  Île de la Citén kukka- ja lintutorista. Kukkatori oli ollut samalla paikalla vuodesta 1808 asti. Tori oli Pariisilaiseen tapaan viehättävä, tunnelmallinen sekä pieni. 

Riinan ihanassa blogissa oli myös lukuisia muita loistavia vinkkejä Pariisiin matkustavalle. Vinkkejä kahviloista, ravintoloista ja ajankohtaisista taidenäyttelyistä, alueista, puistoista - eli ihan kaikesta mahdollisesta siis. 

Toki Pariisissa oli lukuisia muita ihania asioita, mutta minun Pariisi -bloggaus päättyy tähän.

Viimeisenä vinkkinä mainittakoon kuitenkin meidän hotelli Hôtel Recamier. Mielestäni tämän pienen Pariisilaisen hotellin hinta-laatusuhde sekä lokaatio olivat aivan täydellisiä meille. Pieni, tyylikäs design hotelli hyvällä alueella sekä kätevästi lähellä hauskaa ravintola-aluetta. Alueen ravintolat olivat jakautuneet lukuisille pikkukaduille ja taso oli hyvin vaihtelevaa. Joukossa helmiä, mutta myös muita joten valitse ravintolasi hyvin etukäteen. Tässä hauska video alueesta.

 

 

PUUTARHURI HERÄÄ TALVIUNESTA

Hei vanhat ja uudet ystävät. Sadonkorjuun aika oli sen verran uuvuttava syksyllä, että päätin myös olla tämän blogin kanssa ihan tarkoituksella talviunilla. Talviunet on nyt nukuttu ja  taas on aika herätä kevättä kohden!

Olen saanut nyt blogissanikin keväisen siivouksen tehtyä. Asetukset ovat nyt taas kutakuinkin kunnossa ja fontit vähän pirteämmät. 

Suuri kiitos hyvistä ja selkeistä ohjeista ihanalle Kaisalle, joka pitää raikasta No Home With Out You -sisustusblogia! Muutenkin Kaisan blogi on pitänyt oman bloggaus-inspiraation yllä koko talven ihanilla päivityksillään.

 Kevään aikana on kuitenkin tapahtunut paljon ihania asioita, joista ajattelin näin jälkikäteen teille kuitenkin kirjoittaa ja muutaman kuvan laittaa!  

  OMENAN TUOKSUISIA VIIKONLOPPUJA

Edellisestä blogipostauksesta on jo monta viikkoa. En ole jaksanut viikonloppuisin mökkireissujen jälkeen kirjoittaa. Viikolla en ole ehtinyt. Pahoitteluni. Siirtolapuutarhaelämä ei tosiaankaan ole pelkkää kukkien ihmettelyä.  Se on rankkaa työtä, jota pitää rakastaa. Muuten ei jaksaisi tehdä ulkona töitä 6-7 tuntia viikonlopussa, vaikka vettä sataisi kaatamalla!

Viime viikonloppuna keräsin viimeiset vadelmat puskista. Vadelmia tuli varmasti lähemmäksi satalitraa. Äidin pakkanen sekä meidän kaksi pakkasta on nyt pullollaan vadelmia. Vadelmapuskat voi leikata syksyllä tai keväällä, joten katsotaan miten tässä ehditään. Voi olla, että niiden leikkaaminen jää kevääseen. Nyt ei vaan ehdi.

Omenia on tähän mennessä varmasti kerätty jo satoja kiloja. Huonot viety omenalavalle. Hyvät omena on viety sadonkorjuupusseissa ystäville, sukulaisille, töihin ja naapureille. 

Välillä tekisi mieli ruokakaupassakin sanoa tuntemattomille ihmisille, että hei - älä osta puolalaisia omenia. Tule hakemaan meidän

mökiltä luomuomenia! Olen viikonloppuisin aina Facebookissa yrittänyt houkutella ystäviä keräämään omenoita. Soittanut ystäville.

Tulkaa nyt hakemaan nämä omenat pois!

 

Pari ystävää onkin tullut ja kerännyt kymmeniä kiloja. Ja vielä on poimittavaa. Nyt alkaa vaan kaapit

täyttyä omenahillosta. Kodin keittiössä on rivissä 5 kilon omenasäkkejä, joita aina kuskailen ystäville sekä töihin.  

Omenapiirakkaa on tehty jo varmaan kymmenen kappaletta. Omenan keruun lomassa on nautittu välipalaa sekä oman maan herkkuja. Punaisistaviinimarjoista tehty mehu on aivan ihanaa, vaikka itse sanonkin!

Kun on hiukan levätty ja vatsa saatu taas täyteen, niin olen jatkanut
tyrninmarjojen keräämistä. Pihalla on kaksi suurta pensasta, jotka ovat 

kasvaneet jo puiksi. Viime viikonloppuna keräsin lähemmäksi 10 litraa tyrninmarjoa. Perkasin, pesin ja pistin pienissä pusseissa pakkaseen. 

Ensi viikonloppuna menen keräämään lisää tyrninmarjoja. 

Ne voisi soseuttaa ja laittaa pienissä annoksissa jääpalapusseihin.

Tämän kätevän vinkin kuulin tänään töissä työkaverilta.

Välilä olen vain yrittänyt hengähtää verannan rappusilla ja nauttia 

puutarhan kauneudesta sekä miettiä, että mitä sitä ensi 

kesänä puutarhassa kohentaisi. Miehellä on taas teknisempi 

lähestymistapa mökin parantamiseen. Keittokatos pitää kuulemma uusia 

ja terassikin rakentaa. Puuhaa siis riittää ensi kesänäkin!

Naapurin portin pielessä ollut koristemummo on ihastuttanut meitä  monen viikon ajan! Näihin tunnelmiin - ihanaa viikkoa täältä omenantuoksuisesta kodista!

SADONKORJUU
 J A  M U I T A  L O P P U K E S Ä N  K I I R E I T Ä

Elokuun 1. päivänä alkoi taas työt hyvällä sykkeellä.

Se ei kuitenkaan ole syy siihen, ettenkö ole ehtinyt kirjoittamaan.

Meidän mökillä on vain niin paljon marjoja, että sadonkorjuu

vie suurimman osan aikaani! Marjojen kerääminen muun

puutarhan hoidollisten tehtävien ohessa sekä sitten marjojen jatkojalostaaminen. Pakastaminen. Onneksi äiti teki osasta 

marjoista mehua. Siitä tuli ihanaa. Meillä on kaksi pakkasta jo

täynnä vadelmia sekä punaisia viinimarjoja. Tyrnimarjat voi

kuulemma kuivata. Niitä emme ole vielä keränneet, koska

eivät ole valmiita. Omenista puhumattakaan.

Vadelmia on tullut varmasti yli 50 litraa. En ole ehtinyt laskea.

Tässä kuitenkin kuvia menneeltä viikonlopulta.

Vielä on kukkien väriloistoa sekä lämpimiä ilmoja.

Lisäksi puutarhassamme oli elojuhlat lauantaina.

Me leivoimme juhliin 7 vuokaleipää, joita

ihmiset nauttivat sosekeiton kera.

Hevoskärryillä pääsi huristelemaan pitkän kierroksen puutarhan ympäri.

 Aivan ihanat juhlat. Paljon ohjelmaa, hyvää ruokaa sekä ihania ihmisiä.

Lisäksi kirjoitin tuossa yksi ilta artikkelin siirtolapuutarhamme lehteen.

Aiheena oli ensimmäinen kesäni puutarhurina. Julkaisen tuon kirjoituksen myös täällä, kunhan lehti on julkaistu.

 Olen kyllä ehdottomasti syksyihminen. Tämä on vain niin mahtavaa aikaa!