sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Risuja ja pioneita

Toisten elämä voi olla risuja ja ruusuja. Meillä se on ainakin risuja sekä pioneita. Toki muutama pieni ruusupensaskin löytyy, mutta kyllä meidän puutarhan kevät on yhtä risusavottaa. Tämän jälkeen tulee pionit. 




Siinä välissä on sitten istutukset ja muut. Ensin omenapuiden leikkaus vie 2-3 viikonloppua ystävän avustuksella. Meidän päivä alkaa puutarhalla siinä klo 12-13 aikaan ja päättyy klo 18 aikaan. Toki välillä puutarhatöitä tehdään 8-10 tuntia päivässäkin, mutta olen koittanut välttää 8 tunnin puutarhapäiviä tätä nykyä. Tämän jälkeen on puutarhan yleinen siisteys sekä vadelmien leikkaus. Tämä vie 1-2 viikonloppua. Sitten päästäänkin vasta viemään niitä risuja sinne haketuspaikalle. Tämä vie 1-3 viikonloppua, riippuen siitä mitä muuta väliprojektia keksitään. 


Toistaiseksi meillä ei ole haketinta, koska siirtolapuutarhaan sekä välineistöön saa menemään tuhottomasti rahaa, jos haluaa. Toistaiseksi hakettimesta, jota tarvitaan 1-2 päivän takia keväällä, niin olen nipistänyt. 




Nämä kuvat risuista sekä pionin aluista otin 13-14.5.2017 viikonloppuna. Miten teillä hoidetetaan risuhommat? Ja löytyykö puutarhasta pioneita vai ruusuja? Kenties molempia? 



Rooman puutarhat valloittavat keväällä & sinisade köynnöksen tuoksu leijailee kaduilla

Siirtolapuutarhurin kevään kohokohta on lyhyt inspiraatiomatka, eli puutarhamatka keväiseen Keski-Eurooppaan. Matkoissa mukana on lapsemme, joten matkavinkkit sopivat myös lapsiperheille. Tänä keväänä Rooman puutarhat valloittivat meidät, kun sinisade köynnöksen tuoksu leijaili keväisillä Rooman kaduilla. 




Maaliskuun lopussa  Rooman puistojen puissa notkuvat appelsiinit ja sinisade, eli visteria köynnöksen tuoksu leijailee kaduilla. Myös lapsilla riittää näissä ihmeteltävää. Oikeita appelsiineja! Ihana tuoksu! 

Olemme käyneet aikaisemminkin Roomassa, joten tällä kertaa Vatikaani ja Castel Sant´ Angelo jäivät väliin. Hotellimme sijaitsi tällä kertaa Villa Borghese -puiston lähettyvillä Via Campania nimesellä kadulla. Alue oli lähetystö aluetta ja hiukan syrjässä, mutta Via Vittorion ja Via Lazion kulmasta läheltä hotellia meni pitkä maanalainen tunneli suoraan Spagnalle, eli Espanjalaisille portaille. 


Villa Boghese -puisto

Ensimmäisenä päivänä toivuimme kuitenkin matkasta. Erityisesti pienokaisemme, jolla oli ollut hiukan matkajännityksen aiheuttamaa matkapahoinvointia. Päätimmekin, että ensimmäinen päivä otetaan ihan rennosti ja aamupalan jälkeen suuntasimme Villa Borhese -puistoon. Vuokrasimme tunniksi sähköavusteisen polkupyörän, joka maksoi 15 euroa. Mukana piti vain olla henkilöllisyystodiste. 

Huristelimme pyörällä pitkin puiston leveitä katuja. Välillä tietenkin pysähdyimme kuvaamaan upeaa puutarhaa, jossa oli lukuisia sitruuna- ja appelsiinipuita. Puistoon ei päässyt sisään, mutta minä kuvasin aitojen välistä puutarhan kummaltakin puolelta. 






Olimme nähneet vasta yksi kolmasosaa puistosta kun aikaa oli hurahtanut lähes 20 minuuttia. Otimme taas pyörän alle, ja huristelimme Giardino del Lago eli puistoon, jonka keskellä on pieni hurmaava tekojärvi sekä temppeli. Tuolle puistoalueelle ei päässyt laisinkaan pyörällä, joten kävin ihastelemassa järveä, kun muu perhe jäi hassuttelemaan polkupyörällä. Jos sää olisi ollut hiukan lämpimämpi ja aikaa enemmän, niin olisin ehdottomasti halunnut vuokrata soutuveneen ja jäädä pienelle romanttiselle tekojärvelle soutelemaan. Joten jos tämä on suunnitelmissasi, niin jätä pyörä vuokraamatta ja suuntaa suoraan Giardino del Lago -puistoon, joka on puisto Villa Borgesen alueella. 

Puistossa hassuttulen jälkeen kävimme puiston laidalla olevassa kahvila-ravintolassa syömässä pienen lounaan. Paikan nimi oli Vyta Santa margherita. Kesällä ravintola terasseineen on varmasti erittäin mukava paikka. 


Via Margutta 

Myöhemmin iltapäivällä lähdimme kaupungille kävelemään. Suuntasimme pois massojen keskeltä ja ajattelin, että käymme katsomassa vähän kaupungin menoa. Suuntasimme pois pääkadulta kapealle ja vähemmän turisteja vilisevälle Via Marguitta kadulle. Sen sisäpihoilta, jonne kurkistelimme löytyi ihania pieniä keitaita ja marraskuun lopussa sisäpihoja, jotka oli katettu visterian käynnöksillä ja niiden tuoksu oli huumaavaa. Asuapa tuollaisella paikalla. 







Hotel De Russie -puutarha

Via Marguittan päässä lähellä Piazza del Popoloa sijaitsee Hotel De Russie.  Hotellin puutarha ravintoloineen on upea kokonaisuus ja puutarha ravintolan perällä on varsinainen keidas. Itse ravintola on sen verran arvokas, että lapsiperheenä emme jääneet sinne syömään, mutta onneksi lounasaika oli ohi ja illallisaika ei ollut vielä alkanut, joten hipsimme ihastelemaan tuota keidasta. Ehkä jollain matkalla, jos pääsemme miehen kanssa kahden, niiin menemme tuonne syömään. 






Näkymiä moneen suuntaan: Giardino degli Aranci -puisto, Piazza Dei Cavalieri Di Malta ja Roseto di Roma Capitale -ruusupuisto


Yhden päivän ohjelmaan kuului näkyvmät eri suuntaan. Haaveissani oli ollut nähdä pienestä avaimenreiästä kurkistamalla vatikaakin kupoli. Tämä oli mahdollista tehdä Piazza dei Cavalieri Di Malta sijaitsevasta avaimen reiästä. Tämän tarkempia ohjeita en anna, sillä kun paikalle saapuu, niin ihmiset jonottavat tirkistelemään avaimen reiästä tätä kuuluisaa näkymää, josta en onnistunut saamaan kuvia kamerallani. Facebookissa löytyy tästä kuva, jota en blogiini kelpuuttanut. 


Matkalle tuonne kannattaa ehdottomasti pistäytyä oranssissa puutarhassa, josta on huimaavat näkymät yli Rooman. Jos mahdollista niin suuntaa tuonne juuri ennen auringonlaskua ja käy katsomassa avaimenreiästä näkymät ja siirry sen jälkeen ihastelemaan auringonlaskua yli Rooman Giardino degli Aranci -puistoon. ITse kävimme päivällä ja puisto oli taas täynnä appelsiinipuita ja jo niissäkin oli näkymien lisäksi ihmettelemistä. 

Jos kesä olisi ollut pidemmällä, niin matkan varrella puutarhuri olisi piipahtanut Rooman kuuluisaan Roseto di Roma Capitale -ruusupuistoon. Maaliskuun lopulla puisto ei ollut vielä edes auki. Puistossa sanotaan olevan yli 1000 ruusulajiketta. Tuonne pitää kyllä ehdottomasti joku päivä päästä! 

Roomassa riittää siis nähtävää uudellekin käynnille. 
Toki näimme paljon muutakin, joten jos haluat vinkkejä Roomaan, niin laita kysymyksiä alle tai Facebookissa ja vastailen mielelläni. 

Oikein ihanaa äitienpäivää! 




lauantai 13. toukokuuta 2017

Siirtolapuutarha on ilon ja energian lähde





Lähes vuosi on vierähtänyt siitä, kun viimeksi kirjoitin tätä blogia. Haluankin kiittää pitkämielisyydestä uusia sekä vanhoja lukijoitani. 

Isäni kuoli viime vuoden maaliskuussa ja tämä on on syy sille, että en ole blogiani kirjoittanut.

Isäni kuoleman jälkeen kävin jonkin verran siirtolappuutarhassamme. Laitoin joitakin kuvia Instagramiin sekä Facebookkiin. Elämä jatkui, mutta voimat eivät riittäneet puutarhaan liittyviin asioihin tai tämän blogin kirjoittamiselle. Monesti teki kuitenkin mieli kirjoittaa, mutta ajatukset eivät olleet puutarhassa. Hoidin työni, perheeni, itseni ja kuoleman byrokratian.

Tämän jälkeen tuli pitkä talvi, joka tosin ei tunnu vieläkään päättyvän. Keräsin kuitenkin ajatukset puutarhan sekä blogin osalta ja tässä sitä taas ollaan. Kiitos sinulle, joka luet tätä ja olet mukana matkassa. Toivotaan, että tulee lämmin puutarhakesä! 

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Siirtolapuutarha ja kevään odotusta

Kävin taas tänään mökillä. Toiveikkaana odotin, että lumi olisi sulanut viime viikonlopusta. Mutta lumi ei ollut sulanut vielä. Kovin oli harmaan ja talvisen oloista, vaikka maaliskuussa mennään. 


Ennen mökille menoa kipaisin puutarhamyymälän kautta. Ostin kylvömultaa, lehtikaalin siemeniä, chillin siemeniä sekä heräteostoksena jonkun valkoisen yksivuotisen köynnöskukan, jonka pitäisi kestää hyvin kuivuutta. Ajattelin, että se tulisi ruukkuun talon reunalle, joka on kuuma ja aurinkoinen paikka. 
En kuitenkaan laittanut vielä mitään sisälle kasvatusastioihin, sillä unohdin vedet kotiin ja monena vuonna olen tehnyt sen virheen, että olen aloittanut esikasvatuksen liian aikaisin. Toki puutarhassamme on vesipiste, mutta lumen täyttämillä teillä veden hakeminen olisi ollut vaivanloista. Säästin nekin voimat siihen, kun lumet sulaa. Kasvatuslaatikot näyttivät ankeilta. Minulla on tapana jättää kaikki vanhat kasvit maahan ja vasta keväällä karsia puutarha uuteen uskoon. 

Yleensä myös syksyllä kompostit pullistelee sen verran paljon, että ei niihin enää mitään mahtuisikaan. Joten meidän puutarhassa sakset ja leikkurit käy keväällä tiuhaan. Ensi viikonloppuna menen leikkaamaan omenapuiden vesioksat pois. Puutarhan kevättäkin voisi ehkä alkaa ensi viikonloppuna heittelemään vaikka lumen päälle. Viime vuonna kevät oli tässä vaiheessa jo paljon pidemmällä. Lue kirjoitus viime maaliskuun alusta. Silloin leikkasimme myös omenapuita, mutta paljon paremmassa kelissä. 



Kekkikän kevätpuutarhan hoitoon tarkoitettu multa saa kyllä vielä odottaa pusseissaan ennenkuin sitä päästään taas laittamaan maahan. Viime vuonna tämä multa toimi ainakin meidän puutarhassa hyvin vadelmille sekä kasvimaassa. Raparperia tuli pitkälle pitkälle syksyyn ja paljon. Oletko sinä huomannut mullissa eroja? 

lauantai 27. helmikuuta 2016

Siirtolapuutarhamökin pitäjä ihmemaassa - Madeiran Jardim Monte Palacen Trooppisessa puutarhassa

Jos minulta kysyttäisiin tänään, mikä on ollut elämäsi paras matka, niin epäilemättä vastaisin, että perheemme yhteinen matka Madeiralle. Madeiralla hotelimme sijaitsi noin tunnin ajomatkan päästä Fuchalista, Ponta Do Sol nimisessä pienessä kylässä. Eräänä päivänä teimme kuitenkin retken Fuchaliin, sillä hotellimme tarjosi edestakaisen ilmaisen kuljetuksen asukkailleen. Funchalissa pääkohteeksemme olimme tietenkin valinneet Jardim Monte Palace Tropical Gardenin historiallisen puiston, joka sijaitsee Fuchalin kaupungin yläpuolella olevalla vuorella. 

Puutarhan pääportti on ylhäällä ja puutarhan alueelle laskeudutaan alas useiden erilaisten puutarhamaailmojen läpi. Ylhäällä olevassa kuvassa perheemme on aloittanut laskeutumisen puutarhaan läpi japanilaishenkisen alueen. 

Itse puutarha on yli 7 hehtaarin kokoinen valtava puutarhalue. Meillä jäi n. 1/3 osa puutarhaa näkemättä, vaikka vietimme puutarhassa aikaa yli kolme tuntia.
Monte Palace -puutarhan kiistatta kaunein osa sijaitsee puutarhan keskellä. Tämä keskiosa avautuu kuin paratiisi eteesi, kun puutarhaan laskeutuu ylhäätäpäin. Näkymä on epätodellinen! Vesiputouksien äänet ovat huumaavia, tuoksujen paljous ja tämä näkymä. Puutarhan muut vierailijat kulkevat kuin pumpulissa ja heidän ilmeistään näkee, että he ovat yhtä haltioissaan näkemästään kuin mekin. 


Puutarha on mielestäni erinomainen kohde myös lapsiperheille, mutta rattaiden kanssa en ehkä sinne suosittele menemään. Osa puutarhaa on kuitenkin tavallaan esteetön ja puutarhan keskellä, yllä näkyvään "paratiisiin" vanhempia ihmisä kuljetaan golf-autoilla pääportilta. Joten miksei myös lapsiperheitä pienempien lasten kanssa pääsisi golf-auton kyytiin ja suoraan paratiisiin? Toki tämä on asia, joka jokaisen pitää itse selvittää sekä se, miten mahdollista tuo kuljetus on eri aikoina. 

Puistossa oli mielestäni ihan hyvin saniteettitiloja, mutta ravintoloita oli rajoitetusti ja se yksi johon päädyimme lounaan toivossa oli enemmänkin kioski, kuin ravintola. Saimme sieltä vettä ja pussillisen sipsejä sekä jäätelöä. Puistossa vierailu kannattaa siis ehdottomasti ajoittaa aamupalan jälkeiseen tai lounaan jälkeiseen aikaan, eikä luottaa puiston lounastarjoiluihin missään nimessä.
Puistosta pääsee alas Madeiralaisella perinteisellä korivaunukyydillä, joka oli meidän perheelle juuri sopiva, mutta moni voisi kyytiä pitää aivan liian hurjana. Tutustu siis puutarhaan huolella ennen matkasi alkua ja mieti miten haluat vuorelta tulla alas. Kun olimme tulleet korivaunulla puoleen väliin vuorta, niin Fuchalin kaupunkiin oli vielä matkaa ja luonnollisesti taksikuskit yrittävät pyytää törkää ylihintaa matkasta alas kaupunkiin. Vaikka olimme väsyneitä, niin jatkoimme matkaa pieniä katuja alas. Ravitsimme lasta jäätelöllä välillä ja vihdoin bongasimme taksin sekä pääsimme kaupunkiin. Söimme maittavan myöhäisen lounaan ja olimme taas raiteillaan.

Lue myös muista puutarhamatkoistamme:

Matka puistoon alkoi köysiratavaunulla, joka lähtee lähes Funchalin keskustasta. Tämän köysiradan nimi on Telefericos ja Madeira. Puutarhaan pääsee toki bussillakin yläkautta, mutta ehdottomasti jo näköalojen takia suosittelen tätä köysirareittiä. Perillä meitä odotti yksi elämäni kauneimmista näkymistä. 

Vinkit lapsiperheille vieraillessa Jardim Monte palacen trooppisessa puutarhasssa: Oma lapsemme oli lähes 6 -vuotias kun vierailimme puistossa kesäkuun puolessa välissä. Lämpötila oli hiukan yli 20 asteen yläpuolella ja sää oli pilvisen puoleinen. Kaikinpuolin siis ihanteellinen sää. Lapsemme on tottunut kävelemään matkoillamme paljon ja puiston kauneus sekä puutarhan innostavat reitit saivat hänet jaksamaan ilolla (lue juosten) koko puiston läpi. Sillä olihan puisto lapselle, kuin meille aikuisillekin suuri elämys!


Matkalla takaisin hotelliimme, Ponta do Solin kylään lapsi otti tunnin mittaiset päiväunet. Illalla hotellilla meitä odotti ihana grilli-ilta yhdessä hotellin muiden vieraiden kanssa ja minäkin sain laskea kameran alas sekä lasillisen viiniä. Madeira on jättänyt meihin kaikkiin lähtemättömän vaikutuksen ja palaamme ehdottomasti vielä Madeiralle seikkailemaan.

- Matkavinkit lapsiperheelle Lontooseen

- Puutarhuri keväisessä Pariisissa

- Barcelonan lumoavat puutarhat